Työsuojelu

Työsuojelua tehdään yhdessä

Työ ja työympäristö muuttuvat jatkuvasti. Tästä johtuen työsuojelukin on jatkuvaa toimintaa. Hyvin hoidettu työsuojelu maksaa itsensä takaisin hyvinvoivana, pitkään työelämässä jaksavana ja oppivana henkilöstönä. Henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara!

Tavoitteemme työsuojelulle on, että se hoidetaan avoimessa ja tiiviissä yhteistoiminnassa työpaikkakohtaisesti. Työpaikkojen työsuojeluvaltuutetut yhdessä työpaikan muun työsuojeluhenkilöstön kanssa kehittävät asiantuntijoina työsuojelua. Näin varmistetaan turvallinen ja terveellinen työskentely-ympäristö ja hyvä työkyky koko henkilöstölle.

Työsuojelu on ennakoivaa ja korjaavaa. Ennakoivalla työsuojelulla huomioidaan työsuojelunäkökulma muun muassa töiden organisoinnissa sekä työtehtävien, -menetelmien ja -tilojen suunnittelussa. Korjaavassa työsuojelussa toimeen ryhdytään heti kun on havaittu puutteita työturvallisuudessa tai työoloissa.

Ylempien toimihenkilöiden työsuojelu (myös myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten) tarkoittaa useimmiten pureutumista työn psyykkiseen ja psykososiaaliseen kuormitukseen, unohtamatta kuitenkaan fyysistä työsuojelua ja ergonomiaa. Tänä päivänä asiantuntijatyön riskejä ovat esimerkiksi työaikakuormitus, liiallinen työmäärä sekä työssä ja vapaa-aikana työasioissa matkustaminen. Työnantajan tulee selvittää näistä syistä aiheutuvat riskit ja vaarat.

Jos havaitset työpaikallasi ongelmia liittyen turvallisuuteen tai ilmapiiriin, ota välittömästi yhteyttä työpaikkasi työsuojelutoimijoihin:

  • työnantaja
  • työsuojelutoimikunta tai vastaava yhdistetty yhteistoimintaelin
  • työsuojelupäällikkö
  • työsuojeluvaltuutettu
  • työsuojeluasiamies
  • työterveyshuolto

Jos et saa apua työpaikaltasi, ota yhteys liittoon. Liitto auttaa -sivulta löydät tyypillisiä tapauksia, joissa lakimiehen apua on tarvittu.

Psykososiaalinen kuormitus

Sopiva työkuormitus työpaikalla edistää työntekijöitten terveyttä ja työkykyä. Haitallista kuormitusta aiheutuu, kun työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat väärin mitoitettuja, puutteellisesti hallittuja tai esiintyvät epäsuotuisissa olosuhteissa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.

Työturvallisuuslaki määrittelee keskeiset psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvät työnantajan velvollisuudet. Työnantajan tulee oma-aloitteisesti välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle. Työnantajalla on myös velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin saatuaan tiedon työntekijän kuormittuvan terveyttään vaarantavalla tavalla työssään. Laissa on lisäksi psykososiaaliseen kuormitukseen liittyviä työnantajan toimintavelvollisuuksia tarkentavia säädöksiä väkivallan uhasta, häirinnästä, yksintyöskentelystä, yötyöstä ja työn tauottamisesta. Työnantajan psykososiaaliseen kuormituksen hallintaan liittyviä velvoitteita on myös työterveyshuoltolaissa. Haitallista psykososiaalista työkuormitusta torjutaan myös työaikaa ja vuosilomaa koskevan säätelyn kautta.

Psykososiaalisen kuormitustekijän tunnistaminen ja arviointi

Työturvallisuuslain lähtökohta on se, että työnantajan tulee olla tietoinen työpaikan kuormitustekijöistä. Työturvallisuuslain 10 §:n mukainen vaarojen selvittäminen ja arviointi on keskeinen väline työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnassa. Arvioinnin tulokset auttavat ymmärtämään, mitkä psykososiaaliset kuormitustekijät edellyttävät toimenpiteitä ja millaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamista ja arviointia koskevat samat periaatteet ja prosessit kuin työpaikan muidenkin vaaratekijöiden arvioinnissa. Tavoitteena ei ole tunnistaa työssä kuormittuneita työntekijöitä vaan ne työn kuormitustekijät, joilla voi olla kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Arviointi koostuu kahdesta vaiheesta:

  • psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisesta
  • tunnistettujen kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnista.

Ensimmäinen vaihe on, että työpaikalla tunnistetaan työn psykososiaaliset kuormitustekijät riittävän kattavasti. Tunnistaminen kohdistetaan yleensä eri työkokonaisuuksiin esim. osasto-, yksikkö- tai ammattiryhmittäin. Kuormitustekijöiden tunnistamiseen löytyy erilaisia apuvälineitä, jotka ohjaavat työnantajaa tunnistamaan ja arvioimaan tyypillisiä kuormitustekijöitä, esimerkiksi Riskien arviointi työpaikalla-työkirja. Kuormitustekijät voidaan tunnistaa myös henkilöstökyselyiden avulla tai haaskattelemalla työntekijöiden edustajia. Myös asiakirjoista, kuten työterveydenhuollon työpaikkaselvityksistä, työaikakirjanpidosta tai kehityskeskustelujen yhteenvedoista, voidaan kerätä tietoa työn kuormitustekijöistä. On tärkeää, että työntekijät osallistuvat kuormitustekijöiden tunnistamiseen, koska he ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja selvittää ja arvioi myös työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Työnantajan tulee työn ja toiminnan luonteesta riippuen ottaa huomioon esim. seuraavia seikkoja: työpäivien pituus, työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta, kokonaistyöaika, ylityöt ja niiden määrä, työn suorittamisajankohta, työaikojen ennakoitavuus, työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus sekä työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja työpäivien välillä.

Toinen vaihe on arvioida, mitkä tunnistetuista psykososiaalisista kuormitustekijöistä vaikuttavat haitallisesti työntekijöiden terveyteen. Tällöin arvioidaan, ovatko jo olemassa olevat järjestelyt riittävät havaittujen kuormitustekijöiden hallitsemiseksi. Kyse on yleisellä tasolla tehdystä riskin arvioinnista eli sen arvioimisesta, millaisella todennäköisyydellä tunnistetut kuormitustekijät aiheuttavat psyykkistä tai fyysistä haittaa työntekijöiden terveydelle. Usein psykososiaalisten kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnin toteuttaa työpaikan työterveydenhuolto, koska arviointi edellyttää riittäviä tietoja työn kuormitustekijöiden vaikutuksista terveyteen.

Työnantajalla tulee olla hallussaan työn kuormitustekijöitä koskeva selvitys ja arviointi ja sitä on tarkistettava, kun olosuhteet muuttuvat olennaisesti.

Esimiesten tehtävät

Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan huolehdittava siitä, että esimiesten vastuut ja velvollisuudet on määritelty ja esimiehillä on asianmukaiset edellytykset hoitaa tehtäviään. Tämä velvoite koskee myös esimiesten tehtäviä haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa ja käsittelemisessä. Työpaikalla on oltava toimivat käytännöt haitallisen työkuormituksen havaitsemiseksi riittävän ajoissa. Esimiesten tehtävä työnantajan edustajana on jatkuvasti seurata työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Hyvä tapa seurata työyhteisön tilaa on käydä jokaisen työntekijän kanssa säännöllisesti henkilökohtainen kehityskeskustelu. Esimiehelle tulee järjestää riittävä perehdytys, jotta he pystyvät havaitsemaan työntekijöiden haitallisen kuormittumisen ajoissa.

Mitä tarkoitetaan työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä?

Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Kuormitustekijät ovat aina työhän tai työolosuhteisiin liittyviä tekijöitä riippumatta siitä, kuka työtä tekee.

Työn sisältöön liittyvillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn luonteeseen ja työtehtäviin liittyviä tekijöitä.

Haitallista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi:

  • yksitoikkoinen työ
  • jatkuva valppaana olo
  • liiallinen tietomäärä
  • jatkuvat keskeytykset
  • kohtuuton vastuu
  • toistuvat vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä

Työn järjestelyihin liittyvät kuormitustekijät ovat työn ja työtehtävien suunnitteluun, jakamiseen ja työn tekemisen edellytyksistä huolehtimiseen liittyviä tekijöitä työpaikalla.

Haitallista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi:

  • liiallinen tai liian vähäinen työmäärä
  • kohtuuton aikapaine työssä
  • työajoista johtuvat haittatekijät kuten vuorotyö, yötyö tai työhän sidonnaisuus, työaikaan kuulumaton runsas työhön liittyvä matkustaminen, liikkuva työ
  • puutteet työvälineissä tai työskentelyolosuhteissa
  • epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut sekä epäselvä työnjako

Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä haitallisia kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi:

  • yksintyöskentely
  • sosiaalinen ja fyysinen eristäminen
  • toimimaton yhteistyö tai vuorovaikutus
  • huono tiedonkulku
  • häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu
  • tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu
  • esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki

Myös työpaikan fyysiset kuormitustekijät, kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät sekä tapaturmavaarat voivat olla psykososiaalisia kuormitustekijöitä.

Alla oleva graafi on poiminta Miten paljon työ stressaa myynnin ammattilaista -kyselyn tuloksista. Kysely toteutettiin 10.8.‒25.8.2016 verkossa ja siihen vastasi 228 henkilöä.