Henkilöstön edustus

Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu

Luottamusmiestoiminta

Ylempien toimihenkilöiden paikallistason edunvalvonta hoidetaan muista henkilöstöryhmistä hieman poikkeavasti. Ylempien toimihenkilöiden paikallisen tason edunvalvonta perustuu voimakkaammin henkilökohtaiseen neuvotteluun ja sopimiseen.

Ylempien toimihenkilöiden paikallistason edustaja voi olla YTN:n (Ylemmät toimihenkilöt YTN ry) solmiman työehtosopimuksen mukainen luottamusmies/luottamushenkilö tai työsopimuslain tarkoittama luottamusvaltuutettu.
 
Luottamusmies, jos sellainen on valittu, edustaa työpaikan toimihenkilöitä kaikissa työsuhdeasioissa sekä työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Heillä on myös oikeus tehdä työehtosopimuksen puitteissa paikallisia sopimuksia, jotka sitovat työpaikan toimihenkilöitä. Työehtosopimusten mukaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen tulee olla järjestäytynyt YTN-liittoon (=johonkin YTN:n jäsenjärjestöön, SMKJ on yksi tällainen jäsenjärjestö, lisätiedot www.ytn.fi)

Erityisesti teollisuudessa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisetkin ovat useimmiten YTN:n työehtosopimustoiminnan piirissä ja oikeutettuja siten olemaan mukana luottamusmiehen valinnassa.

Rajanveto ylemmän toimihenkilön ja toimihenkilön välillä on myyntialalla haasteellinen. Karkeasti voidaan katsoa rajan menevän myyntiedustajan ja myyntipäällikön välillä; siis että myyntiedustaja olisi teollisuuden puolella toimihenkilö ja myyntipäällikkö asemansa puolesta ylempi toimihenkilö.

Luottamusvaltuutettu

Työsopimuslaissa säädetään, että työntekijät, joilla ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Säännöksellä on pyritty varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä ja henkilöstöryhmillä on mahdollisuus valita itselleen edustaja. Työntekijöiden on aina valittava luottamusvaltuutettu keskuudestaan eli hänen on oltava tuon työpaikan työntekijä.

Luottamusvaltuutettu valitaan henkilöstöryhmittäin. Näitä ovat lähinnä yhteistoimintalain mukaan määräytyvät henkilöstöryhmät. Siten esimerkiksi yrityksen ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusvaltuutettu, jos heillä ei ole mahdollisuutta valita itselleen työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä. 

Laissa ei ole lainkaan säännöksiä luottamusvaltuutetun valintamenettelystä, vaan tämä on jätetty työntekijöitten itsensä päätettäväksi. Vaalitapa on siis vapaamuotoinen ja siksi vaalit voidaan kussakin tapauksessa järjestää tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Epäselvyyksien välttämiseksi luottamusvaltuutetun valinnasta on aina syytä ilmoittaa heti kirjallisesti työnantajalle. Työsopimuslain työnantajaa velvoittavat säännökset tulevat nimittäin sovellettavaksi yleensä vasta siitä ajankohdasta, jolloin ilmoitus on tehty. Esimerkiksi luottamusvaltuutetun alla kuvattu erityinen suoja tulee voimaan vasta ilmoituksen tekemisestä.

Luottamusvaltuutetun tärkeimmät tehtävät:

  • luottamusvaltuutettu toimii yhteistoimintalaissa tarkoitettuna henkilöstön edustajana
  • luottamusvaltuutettu voi olla työntekijän avustajana, kun työntekijää kuullaan työsopimuksen päättämistä koskevassa asiassa
  • taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomisia koskeva selvitysvelvollisuus voidaan täyttää neuvottelemalla asiasta luottamusvaltuutetun kanssa
  • luottamusvaltuutettu edustaa työntekijöitä tehtäessä työaikalaissa tarkoitettua paikallista sopimusta
  • luottamusvaltuutetulla on oikeus nähdä edustamiensa työntekijöitten työtä koskeva työaikakirjanpito, josta on ilmettävä työaikalain 39 §:n mukaisten sopimusten arvioidut lisä-, yli- ja sunnuntaityömäärä kuukaudessa.
  • luottamusvaltuutetulla on oikeus nähdä edustamiaan työntekijöitä koskeva vuosilomakirjanpito
  • luottamusvaltuutetulla on tasa-arvolain mukaan itsenäinen oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella

Syytä on myös todeta, että jokainen työntekijä voi tietenkin erikseen valtuuttaa luottamusvaltuutetun toimimaan hänen "asiamiehenään" jossakin työsuhdettaan koskevassa asiassa.

Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys.

Työnantaja saa irtisanoa luottamusvaltuutetun työsopimuksen hänen henkilöönsä liittyvällä irtisanomisperusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Työnantaja saa irtisanoa luottamusvaltuutetun työsopimuksen taloudellisella ja tuotannollisella irtisanomisperusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä tai työnantajan konkurssin perusteella vain, jos luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luottamusvaltuutettu irtisanotaan viimeisenä.

Työnantaja, joka on laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt luottamusvaltuutetun työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Yksinomaisena korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. 

Työnantaja saa lomauttaa luottamusvaltuutetun vain, jos luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Työnantaja, joka on laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti lomauttanut luottamusvaltuutetun, on korvattava hänelle näin aiheutettu vahinko.

Liikkeen luovutuksen yhteydessä luottamusvaltuutettu säilyttää asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luottamusvaltuutetun toimikausi päättyy liikkeen luovutuksen johdosta, hänellä on yllä selostettu irtisanomissuoja kuusi kuukautta toimikautensa päättymisestä. 

Rikoslaissa on myös säädetty rangaistus luottamusvaltuutetun oikeuksien loukkaamisesta tai luottamusvaltuutetun valinnan estämisestä.