Loma ja perhevapaat

Vuosiloma ja lomaraha 

Vuosiloman pituus 

Työntekijän oikeudesta palkalliseen vuosilomaan säädetään vuosilomalaissa. Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaan työntekijä ansaitsee lomaa työsuhteen aikana tehdessään työtä. Lomat ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana, joka on 1.4. – 31.3. välinen ajanjakso. 

Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijän työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhdenjaksoisesti alle vuoden. Jos työsuhde on kuitenkin jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jo vähintään vuoden ajan, lomaoikeutta kertyy kaksi ja puoli arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, on työntekijän talvilomaa. Jos loman pi­tuutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, päivän osa pyöristetään täydeksi lomapäiväksi. 

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään neljänätoista päivänä. Jos työntekijä on työsopimuksen mukaisesti osa-aikatyössä eli työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan neljäätoista päivää sisältävää lomanmääräytymis­kuu­kautta tai vain osa kalenterikuukau­sista sisältää neljätoista työpäivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vä­hintään 35 työtuntia. 

Työssäolopäivien veroisina pide­tään myös niitä päiviä, jolloin työntekijä on ollut vuosilomal­la, sekä eräitä sellaisia päiviä, jolloin työntekijä on ollut estynyt työtä suorittamas­ta. Näitä ovat muun muassa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäi­vät, poissaolo­päivät sairauden tai tapaturman takia (enintään 75 työpäivää) sekä lomautuspäi­vät (kokoaikaisessa lomautuksessa enintään 30 työpäivää kerrallaan). 

Jatkossa vuosilomaa kertyy perhevapaan aikana enintään kuuden kuukauden ajalta. Nykyisin vuosilomaa kertyy koko perhevapaan ajalta. Lakimuutos astuu voimaan 1. huhtikuuta 2016. Perhevapaiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että aiempaa huonomman lomaoikeuden kertyminen alkaa 1.4.2016 ja vaikuttaa siten vasta vuonna 2017 pidettäviin lomiin. Kuitenkin jos lakimuutoksen voimaanastumishetkellä on jo äitiys,- isyys- tai vanhempainvapaalla, kertyy tältä vapaalta vielä täydet lomat. 

Loman ajankohta 

Lomakausi on 2.5.–30.9. välinen ajanjakso. Vuosiloma annetaan lomakauden kulues­sa kesälomana työnan­tajan määräämänä aikana ja talvilomana työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavaa lomakautta. Vaikka loman ajankohdasta usein sovitaan työnantajan ja työnte­kijän kesken, työnantaja viimekädessä määrää loman ajankohdan. Ennen loman määräämistä työnantajan on kuitenkin varattava työntekijälle tai tämän edustajalle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. 

Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoitettava työntekijälle mi­käli mahdollista kuukautta ja kuitenkin viimeistään kaksi viik­koa ennen loman tai sen osan alkamista. Työnantaja ei myöskään saa yksipuolisesti siirtää ilmoittamansa vuosilo­man ajankohtaa. Ilman työntekijän suostumusta lomaa ei saa määrätä alkavaksi työnteki­jän vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivi­en lukumäärän vähenemiseen. 

Jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu loma voidaan määrätä pidettäväksi myös työsopimuksen irtisanomisaikana, jos irtisanomisaika on lomakautta. Työntekijän suostumuk­sella voi­daan kesäloma antaa muuna­kin aikana saman kalenterivuoden ku­luessa tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen lomakau­den alkua. 

Lomien tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoiset. Työnantajalla on kuitenkin oikeus, milloin se työn käynnis­sä pitämiseksi on välttämätöntä tai milloin työntekijä siihen suostuu, antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä se osa kesälomasta, joka ylittää kaksitoista arkipäivää. Talviloma sen sijaan voidaan jakaa ainoastaan työnteki­jän suostumuksella. 

Lomapäiviä on viikossa normaalisti kuusi eli myös lauantait lasketaan lomapäiviksi. Arkipäiviksi tai loma­päiviksi ei lueta arkipyhiä, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäis­lauantai­ta eikä vapunpäivää. 

Sairaus ja vuosiloma 

Milloin työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairau­den, synnytyksen tai tapatur­man johdosta työky­vytön, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankoh­taan.  Työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana kuusi ensimmäistä sairauspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Jos sairaus jatkuu tätä pidempään, niin lomapäiviä voi pyytää siirrettäviksi.   

Omavastuupäiviä on kuitenkin vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa. Täydet kuusi omavastuupäivää voi tulla kyseeseen silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa vähintään viisi viikkoa.   

Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta johtuva työ­kyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli kuusi päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyt­tö­myysajasta ole luettava vuosilomak­si, jos työntekijä ilman ai­heetonta viivytystä tätä pyytää. Työnantajan vaatimuksesta työn­tekijä on velvollinen esittä­mään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään. 

Siirretty kesäloma on, mikäli mahdollista, annettava ennen syys­kuun 30 päivää ja viimeistään kalenteri­vuoden loppuun mennessä, jollei toisin ole sovittu. Siirretty talviloma on annettava vii­meistään lomanmääräytymisvuotta seuraa­van kalenterivuoden lop­puun mennessä. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.  Mikäli sairauslomasta tulee pitkä, maksetaan työntekijälle lomakorvaus eikä lomaa erikseen pidetä. 

Vuosilomalain 1.4.2016 voimaan tulevaa lakimuutosta sairausloman omavastuusta sovelletaan jo vuoden 2016 kesällä pidettäviin lomiin.  

Vuosilomapalkka 

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Vuosilomapalkka lasketaan kuitenkin vuosilomalain nimenomaisten laskentasääntöjen mukaan aina kun se on mahdollista. 

Kuukausipalkkaisella tai muulla työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pitem­mältä ajalta, on oikeus saada sovittu palkka myös vuosiloman ajalta. Jos palkan määrä on ennen lomaa muuttunut, lomapalkan määrä määräytyy sen palkan määrän mukaan, joka työntekijällä on loman alkaessa. Tilapäiset palkan muutokset eivät kuitenkaan saa vaikuttaa vuosilomapalkan suuruuteen. 

Vuosilomapalkka kiinteän palkan ollessa kyseessä lasketaan usein vanhan vuosilomalain mukaisesti käyttämällä kuukausipalkan jakajana lukua 25 ja kertomalla näin saatava lomapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä. Viimeksi mainittu laskutapa tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun lasketaan lomakorvausta työsuhteen päättyessä. 

Provisio- ja tuntipalkkaiselle työnte­kijälle maksettava vuosilo­mapalkka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa lomapäivien luku­määrän pe­rusteella määräytyvällä ker­toimella (hieman pienempi kuin lomapäivien lukumäärä). Kertoimet löytyvät esimerkiksi MOTin sivuilta löytyvästä vuosilomamuistiosta. 

Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräyty­misvuonna työssäolon ajalta maksettu tai makset­tavaksi eräänty­nyt provisiopalkka jaetaan työntekijän lomanmääräytymis­vuoden aikana tosiasiallisesti tekemien työpäivi­en lukumäärällä. Tällöin ei jaettavassa oteta huomioon loma- tai sairausajalta maksettua palkkaa, loma­rahaa eikä -korvausta eikä vastaavasti jakajassa loma- taikka sairausaikaa. 

Jos provisiopalkka perustuu työntekijän itsensä hankkimiin tai myyntipiiristä saatuihin tilauksiin ja sen määrä vaihtelee eri kuukausina, vuosilomapalkka lasketaan edellä kerrotulla tavalla. Jos kuitenkin työntekijän p­rovisio-, bonus- tai muu vastaava palkka muodostuu pääasiassa muista kuin hänen itsensä hankkimista tilauksista ja pysyy loman aikana tavallisissa puitteissa, voidaan työntekijän katsoa tällä tavoin saaneen vuosilomapalkkansa provisiopalkan tai vastaavan palkan osalta. 

Jos työntekijällä on sekä pohja- että provisiopalkka, lasketaan lomapalkat edellä kerrotulla tavalla kummastakin erikseen ja maksetaan yhteismäärä lomapalkkana. Provisiot, jotka perustuvat ennen lomaa tehtyyn työhön mutta jotka erääntyvät maksettavaksi vuosiloman aikana, on maksettava vuosilomapalkan maksamisesta riippumatta. 

Palkkaan kuuluvat luontoisedut esimerkiksi autoetu on vuosiloman aikana annettava vähentä­mättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. 

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman tai sen osan alkamis­ta, ellei työehtosopimuksista muuta johdu. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan kuitenkin maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavina palkanmaksupäivinä. Työnantaja on velvolli­nen antamaan työnteki­jälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja sen määräyty­misperusteet. 

Lomakorvaus työsuhteen aikana 

Työsuhteen jatkuessa on työntekijällä, joka työsopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia, oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka hän on ollut työsuhteessa. Vapaan pituus on siten enintään 24 arkipäivää vuodessa. Tällaiselle työntekijälle suoritetaan lomapal­kan asemesta lomakorvauksena yhdeksän prosenttia hänelle loma­kautta edeltäneen loman­määräyty­misvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Sellaisel­le työnteki­jälle, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymis­vuoden loppuun mennessä keskeyty­mättä jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan lomakorvauksena 11,5 prosenttia pal­kasta. 

Lomaraha 

Lomaraha on sama kuin entinen lomaltapaluuraha. Lomarahan maksaminen ei perustu lainsäädäntöön, vaan työehtosopimusten määräyksiin tai työnantajan noudattamaan käytäntöön. Työehtosopimusten perusteella työntekijälle maksetaan yleensä lomarahana 50 prosenttia hänen lakisää­teisestä vuosilomapal­kastaan. 

Työehtosopimuksissa lomarahan saamisen edellytyksenä on yleensä se, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohta­na ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Joillakin aloilla lomaraha maksetaan myös silloin, kun työsuhde päättyy loman aikana taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä ja kun työntekijä siirtyy eläkkeelle. 

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin vuosilomapalkka ja siinä tulee huomioida myös luontoisedut. 

Kanneaika 

Mahdollisten riitatilanteiden varalta on syytä muistaa, että työntekijän oikeus vuosilomalaissa tarkoitettuun saatavaan raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. 

Perhevapaat 

Työntekijällä on oikeus perhevapaisiin. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat on sidottu äitiys-, erityis-äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauteen. Hoitovapaata voi saada lapsen hoitoa varten, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Perhevapaisiin luetaan myös osittainen ja tilapäinen hoitovapaa sekä poissaolo pakottavasta perhesyystä. 

Työnantajalla ei ole lakisääteistä palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Onkin turvallisinta sopia perhevapaiden palkallisuudesta työsopimuksessa tai viitata työsopimuksessa sellaiseen työehtosopimukseen, jossa on määräyksiä perhevapaiden palkallisuudesta. 

Perhevapaaseen liittyviä päivärahoja haetaan kansaneläkelaitokselta. Lisätietoa perhevapaiden kestosta ja ajankohdista saa kansaneläkelaitokselta (www.kela.fi). 

Perhevapaan käyttämisestä tulee ilmoittaa työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen perhevapaan alkua luukuun ottamatta tilapäistä hoitovapaata sekä poissaoloa pakottavasta perhesyystä. 

Osittainen hoitovapaa 

Työntekijällä on oikeus saada osittaista hoitovapaata, mikäli työsuhde on kestänyt vähintään 6 kk viimeisen 12 kk:n aikana. Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata lapsen peruskoulun toisen lukuvuoden loppuun asti. Osittaisesta hoitovapaasta on sovittava työnantajan kanssa. Milloin muuta ei ole sovittu, lyhennetään työaika 6 tuntiin / vuorokausi. Mikäli työnantaja ja työntekijä eivät pääse sopimukseen osittaisesta hoitovapaasta, on työntekijälle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. 

Työnantaja voi perustellusta syystä kieltää osittaisen hoitovapaan antamisen. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteista. 

Tilapäinen hoitovapaa 

Kun työntekijän lapsi tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva, alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata. Vapaan pituus on enintään neljä työpäivää kerrallaan. Molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät voi olla tilapäisellä hoitovapaalla samanaikaisesti. Tilapäisen hoitovapaan ajalta työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaa, ellei toisin ole sovittu tai työehtosopimuksessa määrätty. 

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Mikäli työnantaja pyytää, on työntekijän esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.         

Poissaolo pakottavista perhesyistä 

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Poissaolosta pakottavan perhesyyn aikana työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaa, ellei toisin ole sovittu. 

Poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Mikäli työnantaja tätä pyytää, on työntekijän esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta. 

On suositeltavaa, että työnantaja maksaa työntekijälle palkan pakottavasta perhesyystä johtuvan poissaolon ajalta. 

Muiden poissaolojen palkallisuus 

On suositeltavaa, että työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa siltä ajalta, jona työntekijä on estynyt työskentelemään reservin kertausharjoitusten, kunnallisten tai valtiollisten luottamustoimien ajalta. Palkkana tällöin yleensä maksetaan täyden palkan ja muualta saadun palkan välinen erotus.