Näin rakennetaan ajatusjohtajuutta

maria_sillanpaa_syyskuu_2019_MMA

Lisääntyvä huoli maapallon tulevaisuudesta on saanut ihmiset tekemään aiempaa vahvemmin ostopäätöksiä arvojensa pohjalta. Erityisesti nuoret ovat hyvin tietoisia valinnoistaan sekä kuluttajina että työntekijöinä.

Tänä vuonna julkaistun Edelman Trust Barometer -tutkimuksen mukaan toimitusjohtajien odotetaan vauhdittavan yhteiskunnallista muutosta ja ottavan kantaa julkiseen keskusteluun. 76% tutkimukseen osallistuvista kertoo toivovansa, että toimitusjohtajat edistävät yhteiskunnallisia muutoksia sen sijaan, että odottaisivat valtiojohdon vastaavan niistä. Mitä tämä vaatii yrityksiltä ja yritysjohtajilta?

Uskon vahvasti, että tulevaisuuden liiketoiminnassa menestyvät ne yritykset, jotka osaavat ja uskaltavat vastata tähän huutoon. Mitä nämä menestysyritykset tekevät? Rakentavat visionsa ja arvojensa ympärille vahvaa ajatusjohtajuutta ja luottamusta.

Vuoden 2018 Ajatusjohtajana palkittu Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen kuvaa ajatusjohtajuutta yli oman tonttinsa: ”Ajatusjohtajuus on sitä, että rakennetaan yhdessä parempaa Suomea, parempaa bisnestä ja parempaa huomista.”

 

Miten pitkäjänteistä ajatusjohtajuutta rakennetaan?

Viestiminen yrityksen visiosta ja tärkeistä teemoista ei ole aina yksinkertaista. Sisältömarkkinoinnin aikakaudella hukumme blogikirjoituksiin ja somesisältöihin, jotka eivät kiinnosta ketään. Pahimmillaan yritysviestintä on niin puuduttavaa, että siitä eivät jaksa innostua edes yrityksen omat työntekijät.

Toinen iso viestinnällinen haaste on luottamuspula. HubSpotin tutkimus viime vuodelta kertoo, että asiakkaat eivät enää luota myyjiin ja yrityksiin, vaan vertaisryhmäänsä.  Kyselyyn vastanneista 65% ei luota yritysten tiedotteisiin ja mainontaan. Sen sijaan 81% vastanneista luottaa vertaisryhmänsä suosituksiin. Tämä näkyy suoraan vaikuttajamarkkinoinnin suosion kasvuna.

Erilaisia vaikuttajia seurataan ja heidän suosituksiinsa luotetaan yhä enemmän. B2C-brändit ovat osanneet hyödyntää vaikuttajamarkkinoinnin mahdollisuuksia tuloksellisesti jo vuosien ajan: tubettajan suosittelema uutuusjäätelö myydään loppuun kauppojen pakastealtaista ja yhteistyössä suositun muotibloggaajan kanssa suunniteltu vaatemallisto viedään käsistä.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana on ollut hienoa nähdä, kuinka myös B2B-yritykset ovat alkaneet hyödyntää vaikuttajamarkkinoinnin mahdollisuuksia osana ajatusjohtajuuden rakentamista. Asiakkaamme Wärtsilä julkaisi tuulivoimaan liittyvän Puhallus-kirjan viime vuonna. Wärtsilän Matti Rautkiven sekä Suomen kovimpien energiavaikuttajien kanssa tuottamamme #Puhallus -podcastin avulla kirjan pääviesti, uusiutuvan energian ja tuulivoiman kannattavuus, nousi hienosti keskusteluun energia-alalla.

Toinen asiakkaamme Talenom halusi viime syksyn Yrittäjän Päivän yhteydessä nostaa yrittäjien arvostusta heidän lastensa kautta. #YlpeäYrittäjänLapsi -kampanjan vaikuttajakasvoiksi lähtivät Joel ja Hjallis Harkimo. Hjalliksen YouTube-kanavalla koskettavaa videota katsottiin yli 25 000 kertaa ja Talenomin viesti sai erinomaisen vastaanoton yrittäjäkohderyhmässä.

 

Ajatusjohtajuus rakentuu tehokkaimmin, kun saat viestinviejiksi sekä yrityksen sisäiset että ulkoiset vaikuttajat

Pari vuotta sitten tein tutkimuksen asiantuntijayrittäjän henkilöbrändistä. Kymmenen haastattelemani B2B-asiantuntijayrittäjän vastauksissa oli paljon yhteistä. He kaikki olivat kirjoittaneet ammatillista blogia, olleet läsnä oman toimialansa ajankohtaisissa keskusteluissa, tuottaneet sisältöjä sosiaalisessa mediassa ja ennen kaikkea olleet avoimesti jotain mieltä oman toimialansa trendeistä. Toisin sanoen nämä yrittäjät olivat rakentaneet ajatusjohtajuutta oman asiantuntemuksensa, visionsa ja arvojensa ympärille.

Haastattelemani yrittäjät kertoivat myös, että asiantuntijabrändin vahvistuminen johti mediahuomion ja asiakasyhteydenottojen määrän lisääntymiseen. Toisaalta tarve tehdä perinteistä kylmämyyntiä vähentyi huomattavasti. Näitä yrittäjiä yhdisti myös paremmat katteet: he olivat kysynnän kasvaessa voineet nostaa asiantuntijapalveluidensa hintoja.

Tutkimukseni perusteella yrittäjän tai toimitusjohtajan vahva henkilöbrändi tuo tullessaan monenlaisia liiketoimintahyötyjä. Mutta kuten mikä tahansa brändi, myös asiantuntijabrändi on altis mainekriiseille esimerkiksi somekohun seurauksena. Jos yrityksen maine ja ajatusjohtajuus rakentuu vain yhden henkilöbrändin ympärille, ollaan aika heikoilla jäillä. Mitä tapahtuu, jos toimitusjohtaja mokaa ja joutuu mediassa myrskyn silmään?

Pitkäjänteisen menestyksen ja ajatusjohtajuuden näkökulmasta olisi tärkeää sitouttaa mahdollisimman paljon sekä yrityksen sisäisiä että ulkoisia vaikuttajia jakamaan viestiä ja rakentamaan luottamusta. Mahdollisen mainekriisin sattuessa nämä vaikuttajat ovat niitä, joihin luotetaan ja joiden ääntä kuullaan. Samaa pätee myös silloin, kun yritys on otsikoissa positiivisten tekojen ja sattumusten seurauksena.

 

Maria Sillanpää

Kirjoittaja on B2B-vaikuttajamarkkinointitoimisto Bonfire Agencyn perustajaosakas. Kuva: Jani Utriainen.

Lisää Marian ajatuksia voit lukea 12. syyskuuta ilmestyvästä Myynti & Markkinointi -lehdestä!

---

Tarinoita ja napakoita kannanottoja työelämän, myynnin ja markkinoinnin maailmasta osoitteessa www.mma.fi/blogi

Viimeisimmät blogikirjoitukset:

    ---

    MMA-blogi on Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n toimittama verkkojulkaisu, jonka julkaisualusta on mma.fi-verkkosivusto. MMA-blogin päätoimittaja on viestintäpäällikkö Sirkku Rytkönen (sirkku.rytkonen(a)mma.fi)  www.mma.fi/blogi #MMAblogi

    Lisää uusi kommentti

    Plain text

    • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
    • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
    • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
    Kuva CAPTCHA
    Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.