Loma ja perhevapaat
Vuosiloma ja lomaraha
Vuosiloman pituus
Työntekijän oikeudesta palkalliseen vuosilomaan säädetään vuosilomalaissa. Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaan työntekijä ansaitsee lomaa työsuhteen aikana tehdessään työtä. Lomat ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana, joka on 1.4. – 31.3. välinen ajanjakso.
Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijän työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhdenjaksoisesti alle vuoden. Jos työsuhde on kuitenkin jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jo vähintään vuoden ajan, lomaoikeutta kertyy kaksi ja puoli arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, on työntekijän talvilomaa. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, päivän osa pyöristetään täydeksi lomapäiväksi.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään neljänätoista päivänä. Jos työntekijä on työsopimuksen mukaisesti osa-aikatyössä eli työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan neljäätoista päivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää neljätoista työpäivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia.
Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, jolloin työntekijä on ollut vuosilomalla, sekä eräitä sellaisia päiviä, jolloin työntekijä on ollut estynyt työtä suorittamasta. Näitä ovat muun muassa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäivät, poissaolopäivät sairauden tai tapaturman takia (enintään 75 työpäivää) sekä lomautuspäivät (kokoaikaisessa lomautuksessa enintään 30 työpäivää kerrallaan).
Jatkossa vuosilomaa kertyy perhevapaan aikana enintään kuuden kuukauden ajalta. Nykyisin vuosilomaa kertyy koko perhevapaan ajalta. Lakimuutos astuu voimaan 1. huhtikuuta 2016. Perhevapaiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että aiempaa huonomman lomaoikeuden kertyminen alkaa 1.4.2016 ja vaikuttaa siten vasta vuonna 2017 pidettäviin lomiin. Kuitenkin jos lakimuutoksen voimaanastumishetkellä on jo äitiys,- isyys- tai vanhempainvapaalla, kertyy tältä vapaalta vielä täydet lomat.
Loman ajankohta
Lomakausi on 2.5.–30.9. välinen ajanjakso. Vuosiloma annetaan lomakauden kuluessa kesälomana työnantajan määräämänä aikana ja talvilomana työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavaa lomakautta. Vaikka loman ajankohdasta usein sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, työnantaja viimekädessä määrää loman ajankohdan. Ennen loman määräämistä työnantajan on kuitenkin varattava työntekijälle tai tämän edustajalle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoitettava työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta ja kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Työnantaja ei myöskään saa yksipuolisesti siirtää ilmoittamansa vuosiloman ajankohtaa. Ilman työntekijän suostumusta lomaa ei saa määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen.
Jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu loma voidaan määrätä pidettäväksi myös työsopimuksen irtisanomisaikana, jos irtisanomisaika on lomakautta. Työntekijän suostumuksella voidaan kesäloma antaa muunakin aikana saman kalenterivuoden kuluessa tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
Lomien tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoiset. Työnantajalla on kuitenkin oikeus, milloin se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai milloin työntekijä siihen suostuu, antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä se osa kesälomasta, joka ylittää kaksitoista arkipäivää. Talviloma sen sijaan voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.
Lomapäiviä on viikossa normaalisti kuusi eli myös lauantait lasketaan lomapäiviksi. Arkipäiviksi tai lomapäiviksi ei lueta arkipyhiä, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.
Sairaus ja vuosiloma
Milloin työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana kuusi ensimmäistä sairauspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Jos sairaus jatkuu tätä pidempään, niin lomapäiviä voi pyytää siirrettäviksi.
Omavastuupäiviä on kuitenkin vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa. Täydet kuusi omavastuupäivää voi tulla kyseeseen silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa vähintään viisi viikkoa.
Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli kuusi päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava vuosilomaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Työnantajan vaatimuksesta työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään.
Siirretty kesäloma on, mikäli mahdollista, annettava ennen syyskuun 30 päivää ja viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä, jollei toisin ole sovittu. Siirretty talviloma on annettava viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista. Mikäli sairauslomasta tulee pitkä, maksetaan työntekijälle lomakorvaus eikä lomaa erikseen pidetä.
Vuosilomalain 1.4.2016 voimaan tulevaa lakimuutosta sairausloman omavastuusta sovelletaan jo vuoden 2016 kesällä pidettäviin lomiin.
Vuosilomapalkka
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Vuosilomapalkka lasketaan kuitenkin vuosilomalain nimenomaisten laskentasääntöjen mukaan aina kun se on mahdollista.
Kuukausipalkkaisella tai muulla työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus saada sovittu palkka myös vuosiloman ajalta. Jos palkan määrä on ennen lomaa muuttunut, lomapalkan määrä määräytyy sen palkan määrän mukaan, joka työntekijällä on loman alkaessa. Tilapäiset palkan muutokset eivät kuitenkaan saa vaikuttaa vuosilomapalkan suuruuteen.
Vuosilomapalkka kiinteän palkan ollessa kyseessä lasketaan usein vanhan vuosilomalain mukaisesti käyttämällä kuukausipalkan jakajana lukua 25 ja kertomalla näin saatava lomapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä. Viimeksi mainittu laskutapa tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun lasketaan lomakorvausta työsuhteen päättyessä.
Provisio- ja tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava vuosilomapalkka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella (hieman pienempi kuin lomapäivien lukumäärä). Kertoimet löytyvät esimerkiksi MOTin sivuilta löytyvästä vuosilomamuistiosta.
Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt provisiopalkka jaetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tosiasiallisesti tekemien työpäivien lukumäärällä. Tällöin ei jaettavassa oteta huomioon loma- tai sairausajalta maksettua palkkaa, lomarahaa eikä -korvausta eikä vastaavasti jakajassa loma- taikka sairausaikaa.
Jos provisiopalkka perustuu työntekijän itsensä hankkimiin tai myyntipiiristä saatuihin tilauksiin ja sen määrä vaihtelee eri kuukausina, vuosilomapalkka lasketaan edellä kerrotulla tavalla. Jos kuitenkin työntekijän provisio-, bonus- tai muu vastaava palkka muodostuu pääasiassa muista kuin hänen itsensä hankkimista tilauksista ja pysyy loman aikana tavallisissa puitteissa, voidaan työntekijän katsoa tällä tavoin saaneen vuosilomapalkkansa provisiopalkan tai vastaavan palkan osalta.
Jos työntekijällä on sekä pohja- että provisiopalkka, lasketaan lomapalkat edellä kerrotulla tavalla kummastakin erikseen ja maksetaan yhteismäärä lomapalkkana. Provisiot, jotka perustuvat ennen lomaa tehtyyn työhön mutta jotka erääntyvät maksettavaksi vuosiloman aikana, on maksettava vuosilomapalkan maksamisesta riippumatta.
Palkkaan kuuluvat luontoisedut esimerkiksi autoetu on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman tai sen osan alkamista, ellei työehtosopimuksista muuta johdu. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan kuitenkin maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavina palkanmaksupäivinä. Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja sen määräytymisperusteet.
Lomakorvaus työsuhteen aikana
Työsuhteen jatkuessa on työntekijällä, joka työsopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia, oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka hän on ollut työsuhteessa. Vapaan pituus on siten enintään 24 arkipäivää vuodessa. Tällaiselle työntekijälle suoritetaan lomapalkan asemesta lomakorvauksena yhdeksän prosenttia hänelle lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Sellaiselle työntekijälle, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan lomakorvauksena 11,5 prosenttia palkasta.
Lomaraha
Lomaraha on sama kuin entinen lomaltapaluuraha. Lomarahan maksaminen ei perustu lainsäädäntöön, vaan työehtosopimusten määräyksiin tai työnantajan noudattamaan käytäntöön. Työehtosopimusten perusteella työntekijälle maksetaan yleensä lomarahana 50 prosenttia hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.
Työehtosopimuksissa lomarahan saamisen edellytyksenä on yleensä se, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Joillakin aloilla lomaraha maksetaan myös silloin, kun työsuhde päättyy loman aikana taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä ja kun työntekijä siirtyy eläkkeelle.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin vuosilomapalkka ja siinä tulee huomioida myös luontoisedut.
Kanneaika
Mahdollisten riitatilanteiden varalta on syytä muistaa, että työntekijän oikeus vuosilomalaissa tarkoitettuun saatavaan raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Perhevapaat
Työntekijällä on oikeus perhevapaisiin. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat on sidottu äitiys-, erityis-äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauteen. Hoitovapaata voi saada lapsen hoitoa varten, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Perhevapaisiin luetaan myös osittainen ja tilapäinen hoitovapaa sekä poissaolo pakottavasta perhesyystä.
Työnantajalla ei ole lakisääteistä palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Onkin turvallisinta sopia perhevapaiden palkallisuudesta työsopimuksessa tai viitata työsopimuksessa sellaiseen työehtosopimukseen, jossa on määräyksiä perhevapaiden palkallisuudesta.
Perhevapaaseen liittyviä päivärahoja haetaan kansaneläkelaitokselta. Lisätietoa perhevapaiden kestosta ja ajankohdista saa kansaneläkelaitokselta (www.kela.fi).
Perhevapaan käyttämisestä tulee ilmoittaa työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen perhevapaan alkua luukuun ottamatta tilapäistä hoitovapaata sekä poissaoloa pakottavasta perhesyystä.
Osittainen hoitovapaa
Työntekijällä on oikeus saada osittaista hoitovapaata, mikäli työsuhde on kestänyt vähintään 6 kk viimeisen 12 kk:n aikana. Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata lapsen peruskoulun toisen lukuvuoden loppuun asti. Osittaisesta hoitovapaasta on sovittava työnantajan kanssa. Milloin muuta ei ole sovittu, lyhennetään työaika 6 tuntiin / vuorokausi. Mikäli työnantaja ja työntekijä eivät pääse sopimukseen osittaisesta hoitovapaasta, on työntekijälle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa.
Työnantaja voi perustellusta syystä kieltää osittaisen hoitovapaan antamisen. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteista.
Tilapäinen hoitovapaa
Kun työntekijän lapsi tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva, alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata. Vapaan pituus on enintään neljä työpäivää kerrallaan. Molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät voi olla tilapäisellä hoitovapaalla samanaikaisesti. Tilapäisen hoitovapaan ajalta työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaa, ellei toisin ole sovittu tai työehtosopimuksessa määrätty.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Mikäli työnantaja pyytää, on työntekijän esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
Poissaolo pakottavista perhesyistä
Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Poissaolosta pakottavan perhesyyn aikana työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaa, ellei toisin ole sovittu.
Poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Mikäli työnantaja tätä pyytää, on työntekijän esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
On suositeltavaa, että työnantaja maksaa työntekijälle palkan pakottavasta perhesyystä johtuvan poissaolon ajalta.
Muiden poissaolojen palkallisuus
On suositeltavaa, että työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa siltä ajalta, jona työntekijä on estynyt työskentelemään reservin kertausharjoitusten, kunnallisten tai valtiollisten luottamustoimien ajalta. Palkkana tällöin yleensä maksetaan täyden palkan ja muualta saadun palkan välinen erotus.