Lomarahat – leikkaus vai onnenpotku?

Lomaraha

Hallitus teki yllättävän ulostulon, kun se kertoi, että palkansaajien lomarahoista aiotaankin leikata 30 prosenttia. Samalla hallituksen mukaan lakisääteinen oikeus lomarahaan tulee kuitenkin kaikille.

 - Osalla palkansaajista lomaraha perustuu työehtosopimuksiin ja virkaehtosopimuksiin. Osalla se perustuu siihen, että henkilö on omalla työsopimuksellaan sopinut lomarahan maksamisesta. Sitten on joukko, johon ei noudateta sopimusta tai ei muuten makseta lomarahaa. Ja sitten on vielä sellainen joukko, jolle maksetaan lomarahaa, vaikkei siitä ole missään sovittu, selvittää Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

 MMA:n jäseniä mahtuu noista joukoista jokaiseen.

- Enemmistölle liiton jäsenistä uusi lomarahamuutos, jos se toteutuu, on kuitenkin leikkaus.

Epäselvät vaikutukset

 - Hallituksen ehdotus lomarahaoikeudesta kaikille ja sen samanaikainen leikkaus on vaikutuksineen vielä epäselvä, toteaa MMA:n johtava lakimies Jyrki Järvinen.

- Voidaan tehdä päätelmä, että hallitus ehdotuksellaan pyrkii leikkaamaan julkishallinnon ja vientiteollisuuden kuluja. Muu onkin sitten vielä epäselvää.

Epäselvyydellä Järvinen tarkoittaa sitä, miten leikkaus kohdentuisi esimerkiksi niihin työntekijöihin, joilla lomarahan maksaminen on sovittu omassa työsopimuksessa tai vaikkapa pitkän käytännön kautta. Työnantajan ja työntekijän työsopimuksessa sovittuihin seikkoihin puuttuminen on eri asia kuin työehtosopimuksissa sovittujen asioiden säätely tai lakisääteisten etujen leikkaus.

- Työnantajan tasapuolisuusvelvoite työntekijöitään kohtaan voi nousta esille. Voidaanko lomarahaa leikata toisilta TES-työntekijöiltä, jos toisille se maksetaan vaikkapa henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella, kysyy Järvinen.

- Lomaraha ja oikeus siihen on hyvin usein jäsenille epäselvä juttu ja nyt se hetkeksi muuttuu vähän epäselväksi juristillekin, ennen kuin tilanne selkeytyy. Jos ylimalkaan asia edes etenee lainsäädännön tasolle.

Yksi kymmenestä ei saa lomarahaa

Jyrki Järvinen arvioi, että lomarahaa ei tätä nykyä makseta noin 5-10 prosentille MMA:n jäsenistä. Esimerkiksi kiinteistönvälitysalalla ja provisiopalkkaisessa teollisuusmyynnissä näin on hyvin usein. Tarkkoja lukuja lomarahojen saajista ei kuitenkaan ole sen paremmin MMA:n jäsenten kuin koko palkansaajakentänkään osalta.

MMA:n asiamiesten selvitysten mukaan näyttää siltä, että julkisuudessa esiintyneissä listoissa olevat sellaiset työehtosopimukset, joiden mukaan lomarahaa ei tarvitse maksaa, näyttäisivät olevan ns. normaalisitovia työehtosopimuksia. Tällöinkin lomaraha on yleensä maksettava näiden sopimusten mukaan niille työntekijöille, jotka ovat tuon sopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa. Sen sijaan ns. villien eli järjestäytymättömine työnantajien ei näilläkään aloilla tarvitse maksaa lomarahaa. Yleissitovissa työehtosopimuksissa on yleensä sovittu lomarahan maksamisesta ja näillä aloilla maksamisvelvollisuus sopimuksen mukaisesti on taaskin kaikilla työnantajilla – riippumatta siitä, kuuluvatko työnantajat tai työntekijät liittoonsa vai eivät.

Leikkaus tai palkankorotus

- Leikkauksen toteutuessa leikkuriin joutuvien palkansaajien lomaraha on jatkossa suuruusluokaltaan yleistasolla 35-42 prosenttia yhden kuukauden palkasta, jos leikkaus lomarahaan on 30 prosenttia, arvioi Juha Häkkinen.

- Hieman riippuen siitä, onko lomarahaa maksettu 50 vai 60 prosenttia yhden kuukauden palkasta. Laskelmissa puhutaan monesti puolikkaasta kuukausipalkasta, mutta oikeampi määrä taitaa olla 60 prosenttia loma-ajan palkasta. Ja tämä on siis bruttotuloa, josta menee vielä verot.

Vuosiansioon suhteutettuna leikkaus on noin 1,4 prosenttia bruttopalkasta. MMA:n mediaaniansion, 4 700 euroa kuukaudessa, suuruusluokissa tämä tekee noin 840 euroa bruttona ja verovaikutuksen jälkeen – arvio 30 prosentin tuloveroaste – käteen jäävä tulo vähentynee noin 600 euroa, laskee Häkkinen. – Laskelmat ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja nykyisiin laskentamalleihin perustuvia.

- Toisaalta jotkut jäsenemme saanevat lainsäädännön mahdollisesti toteutuessa noin 3,5 prosentin palkankorotuksen vuosiansioonsa, jos pääsevät lomakorvausten piiriin.