Työ ja muu elämä

Miten myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat onnistuneet yhdistämään työn ja muun elämän? Lue jäsentemme kokemuksia ja vinkkejä aiheesta.

Kyselyymme keväällä 2019 vastanneista lähes puolet ilmoitti, että eri elämänalueiden yhdistäminen on onnistunut hyvin. Useampi kuin joka seitsemäs kuitenkin koki, että työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu heikosti tai ei onnistu lainkaan. Ongelmia aiheuttavat ennen kaikkea matkustaminen, pitkät työpäivät ja työpaine. ”Elämä on yhtä säätämistä”, kommentoi yksi perheellinen vastaaja.

"Vielä 15 vuotta sitten perheen ja työn yhteensovittaminen oli helppoa. Nyt on koko ajan niin paljon työtä, että oletus on, että työasioita tehdään myös vapaa-ajalla. Pidetään itsestäänselvänä, että maanantaina olet perillä viikonloppuna käydystä sähköpostikirjeenvaihdosta ja että osallistut kuumeisena skype-palavereihin."

Matkustaminen hankaloittaa arkea

Moni myynnin ammattilainen matkustaa työssään ja se näkyi vastauksissa. Työssään matkustavista miehistä yli 60 % ja naisista 50 % koki matkustamisen haittaavan arkea. Miehistä vajaa 30 % ja naisista 37 % vastasi, että matkustamisesta ei ole haittaa. 

Tutkimuksen mukaan matkustaminen voi vaikeuttaa merkittävästi niin perheellisen kuin sinkunkin arkea ja ihmissuhteiden hoitoa. Perheelliselle huolta aiheuttaa se, että puolison on selvittävä arjesta yksin. Osa kertoi, ettei asiakaskäyntien matka-aikaa lasketa aina työajaksi, mikä vaikeuttaa ajanhallintaa.

"Matkustamisen vuoksi lapsi oli varsinkin pienempänä usein itkuinen ollessani poissa ja ikävöi kovasti, sama tietysti minulla äitinä. Kun matkoja on ollut paljon, on se tuonut stressiä myös parisuhteeseemme, kun molempien jaksaminen on ollut kovilla."

"Työmatkat stressaavat ja hankaloittavat lapsen hoitoa, kun kaikki vastuu kaatuu puolison niskaan. Lisäksi ne usein luovat ylitöitä, kun muut hommat jäävät usein hoitamatta työreissujen aikana."

"Työmatkat eivät aina matka-aikoineen mahdu suunniteltuun aikatauluun päivähoidon kanssa ja työmatkoja voi tulla jopa päivän varoitusajalla. Hoitoajat on kuitenkin ilmoitettava kuukautta etukäteen."

Matkustaminen haittaa harrastamista ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Se voi jopa hankaloittaa perheen perustamista.

"Parisuhteen löytäminen on erittäin hankalaa, kun naisena on koko ajan tien päällä."

Infograafi Työ ja muu elämä

Etätyöllä ja asenteella on merkitystä

Etätyöpäivät helpottavat erityisesti perheellisen arkea. Käytäntö on kovin kirjavaa, ja kaikissa työpaikoissa etäpäiviä ei ole mahdollista pitää.

− Etätyöstä ei ole määräyksiä laissa vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen, vahvistaa MMA:n lakimies Taija Numminen.

Numminen suosittelee, että työsopimuksessa kannattaa sopia ainakin etätyön määrästä, mahdollisesta raportoinnista ja etätyöntekijän työvälineistä ja yhteyksistä.

Numminen kertoo, että vuoden 2020 alussa voimaan astuvan uuden työaikalain esitöissä on mainittu, että jatkossa ei ole perustetta asettaa kotona tai muualla työpaikan ulkopuolella tehtävää työtä lain soveltamisen näkökulmasta eri asemaan työpaikalla tehtävään työhön verrattuna.
− Tämä etätyön virallistaminen työajaksi onkin perusteltua, koska esimerkiksi asiantuntijatyössä etätyö ei luonteeltaan eroa työpaikalla tehtävästä työstä.

"Etätyö auttaa aikatauluttamaan paremmin, eikä päiväkotipäivästä tule liian pitkä."

"Kompensoin tavallisten päivien ”lyhyyttä” työskentelemällä lapsen nukahdettua ja tekemällä työmatkoilla ympäripyöreitä päiviä. Lisäksi perhe on tullut joillekin työmatkoille mukaan."

Muita keinoja työn ja arjen yhteensovittamiseen vastaajilla ovat digitaalisten työkalujen käyttöönotto, sijaistuskäytännöt, työkuorman tasapuolinen jakaminen ja ajallisen korvauksen saaminen työmatkoihin kuluvasta työajasta.

Osa vastaajista kertoi, että on koettanut vaikuttaa työn ja muun elämän yhteensovittamista haittaaviin tekijöihin keskustelemalla esimiehen kanssa tai viime kädessä jopa vaihtamalla työpaikkaa. Useampi kuitenkin kommentoi avoimissa vastauksissa pyrkivänsä sovittamaan muuta elämäänsä työn vaatimusten mukaan.

Moni vastaaja koki, että perheen ja puolison joustavuudella sekä asenteilla on suuri merkitys. Tukiverkkojen ja työnantajan joustavuuden merkitystä korostivat vastaajat, joilla oli lapsia ja ne, jotka huolehtivat ikääntyneistä vanhemmista tai toimivat omaishoitajina. Jotkut kertoivat ostavansa kodin- tai lastenhoitoapua erityisesti matkatyön mahdollistamiseksi.

"Haasteita tulee jatkuvalla syötöllä eteen. Lasten harrastusten ja liikkuvan myyntityön ajankäytön hallinta on oltava hyvin organisoitua. Lähipiirin tuella ja avulla on valtavan suuri merkitys."

Joustoa johdolta

Työpaikan kulttuuri ja lähiesimiehen asenteet vaikuttivat ratkaisevasti siihen, kuinka työ on mahdollista sovittaa yhteen muun elämän kanssa.

Miehet kokivat naisia useammin työnantajan tukevan työn ja muun elämän yhteensovittamista. Heistä 46 % koki, että työnantaja tukee työn ja muiden elämänalueiden yhdistämistä hyvin, kun naisista näin ajatteli vain 35 %.

Alle 29-vuotiaat vastaajat kokivat työnantajan toiminnan myönteisimmin. Ikäluokissa 30–39 ja 60+ puolestaan koettiin eniten, että työn ja muun elämän yhteensovittamista tuetaan heikosti. 

Vastauksissa nousi esiin se, miten työpaikan käytännöt joko helpottavat tai vaikeuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamista.

"Lastenhoitoa, työaikajoustoa, siivousta, sponsoroituja tapahtumia, lomanviettoa ja sosiaalista tukea tarjolla niin pitkä lista, ettei sitä saa luettua loppuun."

"Tämä hetkinen työnantaja tulee hyvin. He varmistavat, että pääsen osallistumaan luennoille. Saamme lisäksi vapaasti jaksottaa omia tuntejamme ja kerätä tunteja ennakkoon ylimääräisiä lomia varten."

Infograafi Työnantajan tuki

Toisaalta on niitä työpaikkoja, joissa pienessäkään asiassa ei olla valmiita joustamaan. Työajaksi käsitettävän ajan määrittely tai määrittelemättömyys vaikuttavat siihen, kuinka paljon työntekijälle jää vapaa-aikaa. Jos tehtävien määrä ei jousta, työt läikkyvät vapaa-ajalle.

"Työaikaa ei varsinaisesti ole, jolloin päivät venyvät ajoittain hyvin pitkiksi ja normaalit arjen rutiinit jäävät toissijaiseksi. Lasten ollessa pienempiä työn epäsäännöllisyys haittasi merkittävästi ja oli iso stressitekijä."

Osa vastaajista kertoi, että työnantaja periaatteessa kannustaa työntekijöitä omasta jaksamisesta huolehtimiseen ja antaa jouston mahdollisuuksia, mutta samalla painottaa tulosvaatimuksia tai kasvattaa työmäärää. Erityisesti naisvastaajat kertoivat ristiriitaisista odotuksistaan.

"Paljon on puhetta siitä, että omasta jaksamisesta pitää huolehtia ja työt eivät saa vuotaa liiaksi vapaa-ajalle. Aika vähän sen sijaan on puhetta siitä, kuka ne vaaditut työt sitten tekee, jos minä menen jumppaan."

"On periaatteessa mahdollisuus tehdä lyhennettyä työviikkoa, mutta käytännössä töitä ei vähennetä yhtään, joten joudut tekemään kaikki samat työt vähemmässä ajassa."

Perhevapaalta samaan tehtävään

Kyselyn perusteella työpaikan koko ja käytännöt sekä esimiehen asenne vaikuttavat suhtautumiseen perhevapaaseen.Muutamissa vastauksessa nousi esiin, kuinka pienessä yrityksessä perhevapaiden pitäminen koettiin hankalaksi yrityksen toiminnan kannalta.

"Minulle ilmoitettiin kolmannen lapsen jälkeen, etten saa samaa työpaikkaa, jos en tule heti äitiysloman jälkeen takaisin töihin eli en saanut mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle."

Infograafi Perhevapaat

Perhevapaalta töihin palaavan vastaanotto ja siihen liittyvät käytännöt vaihtelevat.

Naiset kertoivat tilanteista, joissa heidän työtehtävänsä olivat muuttuneet huomattavasti perhevapaan aikana.  Tämä on tuttua MMA:n lakimiehelle Taija Nummiselle.

− Valitettavasti edelleen eteen tulee tilanteita, joissa perhevapaan sijaisen työsuhde on perhevapaan aikana vakinaistettu, ja perhevapaalta palaavalle ei ole tarjota hänen työsopimuksensa mukaista työtä. On myös tapauksia, joissa työnantaja on tarjonnut perhevapaalta palaavalle vähemmän vaativaa tehtävää olettaen, että pienen lapsen vanhempi ei voi hoitaa vaativaa tehtävää.

Numminen tähdentää, että tällainen toiminta ei ole lainmukaista. Perhevapaalta palaavalla on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.

− Eri asia ovat organisaatiomuutokset, joiden vuoksi perhevapaalta palaavan työ on ulkoistamisen vuoksi päättynyt. Tällöin työnantaja on velvollinen tarjoamaan sellaista työtä, joka vastaa mahdollisimman pitkälle aikaisempaa työtä tai muuta työsopimuksen mukaista työtä. Irtisanominen tulee kyseeseen vain, mikäli tällaistakaan työtä ei ole tarjota.

"Lapsien saaminen veti molemmilla kerroilla aseman pykälän alaspäin ja sai molemmilla kerroilla aloittaa alusta. Minua pidettiin pienten lasten sairastelun takia koko ajan sivussa, vaikka olisi voinut tehdä töitä ketterästi kotoa."

Useassa vastauksessa mainittiin, että pidemmälle perhevapaalle jäämisen ajateltiin merkitsevän, että henkilö ei ollut uraorientoitunut. Toisaalta vastauksissa nousi esiin, että perhevapaan pitäminen oli saattanut tuoda myös positiivisia vaikutuksia.

"Luulen, että äitinä olen saanut myös tietynlaista uskottavuutta sekä luotettavuutta. Se on edistänyt urakehitystäni."

Perhevapaiden vaikutukset olivat yhteydessä siihen, kuinka pitkään vastaaja oli ollut poissa työelämästä. Pitkän poissaolon aikana uralla ei päässyt eteenpäin.

"En ole ”uskaltanut” jäädä pidemmälle perhevapaalle, jotta en jää jälkeen työelämästä."

Ura vaikuttaa perhesuunnitteluun

Suurin osa vastaajista koki, että työ ei ollut vaikuttanut perhesuunnitelmiin.

Miesvastaajista 78 % vastasi, että ura ei ole haitannut perheen perustamista tai

vaikuttanut lasten lukumäärään. Naisista samoin vastasi 62 %.

Miehistä joka kymmenes koki, että uralla on ollut haitallista vaikutusta perheen perustamiseen tai lapsilukuun. Naisvastaajista joka viides koki samoin.

Naisvastaajat, joilla oli lapsia, kokivat olevansa heikommassa asemassa lapsettomiin verrattuna uramahdollisuuksien suhteen. He kertoivat, että etenemismahdollisuuksia tai mahdollisuuksia vaativampiin työtehtäviin ei ollut pienten lasten vuoksi. 

"Reilu vuoden poissaolo vanhempainvapaalla kasvufirmassa kyllä laittoi oman urakehityksen sivuraiteelle, mutta se kuitattiin lähinnä ’luonnollisena’ kehityksenä miesjohdon taholta."

"En usko, että olisin päässyt näin nopeasti valmistumisen jälkeen näin hyvään työasemaan jos minulla olisi ollut lapsia."

"Siitä huolimatta, etten halua lapsia, koen että ikäni ja sukupuoleni (nainen 31-v) takia en ole päässyt etenemään työpaikallani. Yksi syy on varmasti ollut pelko raskaudesta."

Infograafi Uran vaikutus

Ne naiset, joilla ei ollut lapsia, kokivat työn ja perheen yhteensovittamisen haasteelliseksi.

Osalle vastaajista lapsettomuus on tietoinen valinta. He kertoivat lykänneensä lasten hankkimista, jotta voivat edetä urallaan. Jotkut kommentoivat, etteivät voisi ajatella perheen perustamista, koska työ oli niin vaativaa tai kuormittavaa, että se ei mahdollistaisi hyvää vanhemmuutta. Osa koki, ettei lastenhoitoa ja päiväkotiaikoja olisi mahdollista yhdistää työhön.

"En ole hankkinut lapsia ennen kuin saan tarpeeksi työkokemusta ja olen tarpeeksi arvokas työnantajalle. Pelkäsin pitkään saavani potkut jos hankkisin lapsia."

"Haluan ensin saada varman jalansijan työelämässä/riittävästi osaamista, jotta minun ei tarvitse pelätä tyhjän päälle jäämistä jos perustaisin perheen."

"En ole halunnut tehdä lapsia, kun työni on oikeastaan koko ajan ollut enemmän tai vähemmän liian kuormittavaa. Olisin huono vanhempi, koska en pystyisi antamaan lapselle tarpeeksi aikaa. Tai sitten joutuisin tinkimään urastani, eikä sekään innosta. On ollut ehkä sitten turvallisempaa jättää lapset hankkimatta."

"Stressin kanssa ei jaksaisi enää huolehtia perheestä."

"Olen keskittynyt vain työhön, joten sosiaalinen elämä on jäänyt taka-alalle."

Eriarvoisuuden kokemus on yhteinen

Arjen ja työn yhteensovittamisen hankaluudet vaivaavat tämän tutkimuksen mukaan yhtä lailla perheellisiä kuin perheettömiä.

Naiset kokivat miehiä useammin, että perhetilanteella on ollut vaikutusta kohteluun

työpaikalla. Naisvastaajista 18 % koki, että oli ollut eriarvoisessa asemassa, koska perheessä oli lapsia. Toisaalta lähes yhtä moni koki, että lapsettomuus oli aiheuttanut eriarvoista kohtelua.

"En uskalla tehdä toista lasta, kun hankalaa on nyt jo yhden kanssa. Lapsen aiheuttamia sairaslomia ei ymmärretä ja syyllistetään. Jopa uusien työntekijöiden haussa valinnat perustuvat lapsettomuuteen tai siihen, että hakijan lapset ovat jo aikuisia."

Infograafi Eriarvoinen asema

Lapsen sairauden takia töistä pois jäämisen koettiin aiheuttavan syyllistämistä työpaikalla. Toisaalta poissaoloista podetaan huonoa omaatuntoa.

"Jos on paljon poissaoloja lasten takia niin alkaa syyttely ja pitkin nenänvartta katselu."

Lapsettomat ja yksinelävät kertoivat kokevansa, että heitä kuormitetaan perheellisiä enemmän. Heillä ei katsota olevan tarpeeksi hyvää syytä kieltäytyä ylimääräisistä töistä. Loma-aikojen valitsemisessa perheettömät tunsivat olevansa huonommassa asemassa kuin perheelliset.

"Sinkun oletetaan aina olevan se, joka joustaa aikatauluissa, viikonlopputöissä, työmatkoissa ja työtehtävissä."

"Lomat järjestetään aina lapsiperheiden mukaan, minkä vuoksi olen itse ollut usein lomalla vasta syyskuussa, jolloin Suomessa lomailu on mahdotonta huonojen säiden vuoksi. Lisäksi olen työskennellyt tiimissä, jossa kaikki olivat naisia ja yli puolilla oli pieniä lapsia, jotka olivat luonnollisesti kaiken aikaa kipeinä. Tämän vuoksi äidit olivat jatkuvasti poissa, ja heidän työnsä jäivät meidän muiden hoidettaviksi."

Nainen työnhakijana: lisääntymisriski ja vauvavaara

Kyselyn mukaan jopa lähes neljäsosa naisista koki olleensa eriarvoisessa asemassa muihin hakijoihin verrattuna työnhaussa perhetaustansa vuoksi. Eniten näin kokivat naiset, joilla oli lapsia (28 %).

"Hedelmällisessä iässä oleva naishakija häviää vastaavalle mieshakijalle aina, vaikka lapsiluku olisi täynnä: a) raskausuhka b) sairaan lapsen hoito."

"Joskus työhaastattelussa on kysytty lasten lukumäärää ja ikää. Jos ei vastaa, se antaa negatiivisen signaalin. Jos taas vastaa, kauhistellaan ääneen lasten lukumäärää (4)."

Muutamat naisvastaajat kertoivat, että vaikka lapsia ei ollut tai perheen perustaminen ei ollut suunnitelmissa, heihin kohdistettiin oletus mahdollisesta raskaudesta ja lapsenhoitovastuusta. Nuoret naiset kokivat sisältävänsä “lisääntymisriskin” ja “vauvavaaran”.

"Hedelmällisessä iässä olevana taidan olla työnantajan silmissä vauvavaara."

"Koska olen nainen, minua pidetään synnytyskoneena, vaikka olen ilmaissutkin kysyttäessä, etten halua perustaa perhettä."

Kyselyn tausta

Kyselyyn vastasi 391 myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Vastaajista miehiä oli 29 % ja naisia 71 %. Eniten vastaajia oli ikäluokista 30–39 vuotta ja 40–49 vuotta. Vastaajista noin puolella (54 %) oli lapsia, ja 36 % ilmoitti, että perheessä oli alle 10-vuotiaita lapsia.

Kysely toteutettiin verkossa huhtikuussa 2019. Vastaajat tavoitettiin MMA:n jäsenten uutiskirjeen ja alan asiantuntijoille tarkoitettujen sosiaalisen median ryhmien kautta. Tutkimuksen teki työelämän tutkimus- ja kehittämisyritys Repo Work Oy.

 

Tutustu tästä kaikkiin tutkimuksen infograafeihin

 

Lue lisää aiheesta:

Anna Kilponen: Naama-aikaa ja etätyötä sopivassa suhteessa

Ruuhkavuosioppaan vinkit itsensä johtamiseen läpi ruuhkavuosien

 

Akavan perhevapaamalli

Akavan työelämätavoitteet

 

Infograafit: Vilna Orrenmaa